Rakentavan vuorovaikutuksen lähteillä

Sinulle, joka kaipaat lempeämpiä tapoja kuunnella ja tulla kuulluksi. Tässä artikkelissa avaan, miten NVC-menetelmä toimii arjessa toistuvissa hetkissä.

Kun harjaat takkuista tukkaa perinteisellä hiusharjalla, saat lopulta sileät hiukset. Prosessi aiheuttaa kuitenkin usein tukistamisen tunnetta, kun harja jää jumiin ja takkua joutuu haromaan monta kertaa. Erityistä takkuharjaa käyttämällä sama lopputulos saadaan kivuttomasti. 

Samoin on vuorovaikutustilanteiden laita. Samalta vaikuttavaan lopputulokseen voi päästä lempeästi ohjaten tai karkeasti määräillen. Ylhäältä alaspäin ajatuksiaan saneleva kommunikoija voi lopulta saada vastapuolen taipumaan omaan tahtoonsa. Siinä, miltä tilanne toisesta tuntuu, on kuitenkin valtava ero verrattuna empaattiseen lähestymistapaan.

Takkuja syntyy elämän tuulien tuivertaessa ilman, että niitä itse huomaa. Ne eivät välttämättä häiritse lainkaan ennen kuin tulee hiusten harjaamisen aika: Miten tämä on niin epämiellyttävää... Voi tulla jopa ajatus, että ”Äh, ihan sama! Olkoot takussa…” 

Samalla tavalla vuorovaikutukseen liittyvät solmut voivat kertyä pikkuhiljaa, jos niitä ei malta pysähtyä aika ajoin setvimään. On huomionarvoista, että moni suhde kulkee matkassa kuin tukka päässä, mutta onkin aivan eri asia, miten siihen liittyvät ihmiset todella voivat. Tunnetasolla pitkään heitteillä ollut suhde läheiseen voi tuntua vaikealta vyyhdiltä alkaa purkaa. 

Entäpä se hetki, kun arki on vierinyt eteenpäin tuulivaroituksen ollessa toisinaan navakka ja toisinaan jopa myrskyisä ja tulee vihdoin aika katsoa itse peiliin: ”Voi hyvänen aika, nyt on kyllä tukka sekaisin! Mitenköhän tästä selvitään…”, saatat ajatella…

Ei hätää, olemme varmasti jokainen olleet joskus näissä tilanteissa, hetkissä ja ajatuksissa. On kuitenkin toivoa, on konkreettisia keinoja ja on mahdollista oppia, kuinka oppia pitämään rakentavasti huolta suhteista toisiin ja myös itseen. Näistä keinoista kerron hetken päästä lisää.

---

Jos olemme jo tuttuja, luultavasti tiedät, että olen perheellinen ammattijärjestäjä, joka alkoi opiskella rakentavan vuorovaikutuksen ohjaajaksi. Vertailin erilaisia koulutuksia, kun minulle lopullisesti kirkastui, että nimenomaan vuorovaikutuksen maailma on se suunta, johon haluan osaamistani kehittää.

Vakuutuin NVC:stä (Nonviolent Communication) menetelmänä luettuani kirjan Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus. Sen sijaan, että tiedon tarpeeni olisi kirjan myötä tyydyttynyt, koin valtavaa halua oppia asiasta lisää ja syvällisemmin. 

Tässä tekstissä avaan sinulle kädestä pitäen NVC:n eli rakentavan vuorovaikutuksen maailmaa, johon olen päässyt tutustumaan useiden koulutuspäivien, kirjojen ja harjoitusten sekä lukuisten empatiapuheluiden ja pienryhmätapaamisten myötä. 

Rakentavan vuorovaikutuksen perusta

Kaikki lähtee siitä, millainen käsitys meillä on ihmisistä ja ihmisyydestä. Hallitsemismalli pohjautuu oikeusajatteluun ja siinä valtarakenne on hierarkinen. Joku tai jotkut harvat sanelevat muille, kuinka kuuluu tehdä, toimia, elää ja olla. Malli perustuu sääntöihin ja siihen, että niiden noudattamatta jättäminen tai rikkominen johtaa seurauksiin. Oikeutta haetaan etsimällä syyllisiä ja rankaisemalla heitä teoistaan. Moni valtio, yhteisö, yritys ja perhe toimii tämän mallin mukaisesti. Se on siis monelle tavallinen ja ikään kuin itsestään selvä asia.

Kumppanuusmalli pohjautuu puolestaan tarveajatteluun. Siinä kaikki ihmiset nähdään samanarvoisina. Sen sijaan, että olisi vain yksi oikea tapa tehdä asioita, onkin vain ihmisiä, joilla on erilaisia tarpeita. Kumppanuusmallissa toimintatapoja luodaan yhdessä siten, että kaikkien tarpeet otetaan huomioon. Nähdään, että on siis mahdollista tyydyttää monien ihmisten erilaisia tarpeita samaan aikaan.

On huomionarvoista, että myös hallitsemismallin mukaista kommunikaatiota voidaan tarvita. Ei siis tarvitse ajatella niin, että se olisi jotenkin paha. On erittäin tarpeellista toimia autoritäärisesti esimerkiksi silloin, kun varoitetaan uhkaavasta vaarasta.

Rakentavan vuorovaikutuksen malli

Käytännön tasolla NVC perustuu HTTP-malliin. HTTP on lyhenne sanoista
- havainto
- tunne
- tarve
- pyyntö.

HTTP-mallia voidaan soveltaa yhtä lailla omien toiveiden ilmaisuun tai itsestä vaikealle tuntuvan keskustelun aloittamiseen ja läpikäymiseen kuin anteeksi pyytämiseen, kiittämiseen ja palautteen antamiseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun asiat esittää omista tunteistaan ja tarpeistaan käsin, kuviosta poistuvat monet tavalliset ristiriitatilanteet. Näitä ovat esimerkiksi marttyyrimaiset uhriutumiset (”teen sitten itse, kun ette kuitenkaan auta”), syyttävät (”mikset koskaan voi laittaa näitä paikoilleen”) ja uhkailevat (”jos et heti tee kuten sanon, niin korjaan lelut jätesäkkiin!”) reaktiot. Osa reagointitavoista saattaa tapahtua vain ajatuksien tasolla, osa ääneenkin sanottuna.

Havaintojen osalta on tärkeää erottaa omat tulkinnat siitä, mitä todella tapahtui. Havainnot ovat kuin tilannekuvia, joita sanoitetaan ilman arvottamista tai tunnelatausta. Näin ollen tulkinnallinen tilanne voisi kuulostaa tältä: ”Taas täällä on tiskit levällään, vaikka asiasta on puhuttu monta kertaa. Mikä siinä on, ettei niitä voi hoitaa heti välipalan jälkeen?!” Kun taas havainnot samasta hetkestä voisivat kuulostaa tältä: ”Tulen töistä kotiin ruokakassit kädessäni. Koululaiset ovat omissa huoneissaan. Tiskipöytä on täynnä tiskejä.”

Tunteiden osalta on tärkeää erottaa ne ajatuksista. Huomioi myös, että ajatukset eivät ole totuuksia. Tässä esimerkki lauseesta, joka kuulostaa tunnepuheelta, mutta on itse asiassa ajatus: ”Minusta tuntuu, että teen täällä yksin kaiken.” Kun taas tämä lause kertoo aidosti tunteista: ”Olen väsynyt, nälkäinen ja turhautunut.”

Tarpeiden osalta on tärkeää erottaa ne toimintatavoista. Saatat sanoa, että tarvitset apua kotitöissä, mutta universaalien eli kaikille ihmisille yhteisten tarpeiden tasolla saatat tarkoittaa yhteistyötä tai luottamusta: ”Tarvitsen luottamusta siihen, että yhteisistä sopimuksista pidetään kiinni. Lisäksi tarvitsen yhteistyötä siinä, että kotityöt hoituvat. Samaan aikaan haluan myös lepoa pitkän työpäivän jälkeen sekä mahdollisuuden aloittaa ruoanlaitto vaivattomasti.”

Pyyntöjen osalta on tärkeää, että ne ovat mahdollisimman konkreettisia ja täsmällisiä. ”Haluan enemmän apua kotitöissä” -tokaisu voi vaikuttaa kauniilta pyynnöltä, mutta siitä puuttuu täsmällisyys ja konkretia. Huomattavasti parempi pyyntö olisi: ”Toivon, että jatkossa laitat tiskit aina tiistaisin ja keskiviikkoisin koulusta tultuasi ja heti välipalan syötyäsi.” On kuitenkin hyvä huomioida se, ymmärtävätkö keskustelun osapuolet, mitä “tiskien laittaminen” käytännössä tarkoittaa.

Keskiössä empaattinen kuuntelu

Rakentava vuorovaikutus pohjautuu käytännössä empaattiseen kuunteluun. Empaattista kuuntelua voi tehdä äänettömästi ja ääneen. Äänettömästi voit pysähtyä omien senhetkisten tunteiden ja tarpeidesi äärelle. Toisaalta saatat etsiä ymmärrystä toista kohtaan pohtimalla, mitkä tunteet ja tarpeet mahtavat toisen kohdalla olla pinnalla juuri nyt.

Keskustelun kautta voit auttaa toista saamaan kiinni siitä, mitä ajatuksia ja tunteita hän kokee sekä auttaa tunnistamaan tarpeet niiden takana. Toisaalta saatat myös itse ilmaista omia tunteita ja tarpeitasi. 

Sinulla on ikään kuin käytössäsi useita eri ovia, joista voit avata yhden tai useamman yhteyttä rakentaaksesi - havaintojen, tunteiden, tarpeiden ja pyyntöjen ilmaisu toimii vuorovaikutuksen perustana 🤎

Kun haluat kuulla lisää siitä, miten hyödyntää tunnetaitoja ja kuinka keventää kuormitusta kodin järjestelyn avulla (sen sijaan, että se olisi vain yksi hoidettava asia lisää loputtomalla to do -listalla), liity tästä tulevan kirjani odotuslistalle. Listalle tulo ei edellytä sinulta mitään, vaan kuulet ensimmäisenä lisää siitä, mitä on luvassa ja kuinka kirja etenee.

Toivon vilpittömästi, että sait tämän tekstin myötä kokea rakentavan vuorovaikutuksen merkityksen. 

Lempeydellä

Sanna Koskinen

Tavaravalmentaja ja vuorovaikutuksen ohjaaja

PS. Sinua saattaa kiinnostaa myös ILOa kotitöistä -oppaani, joka sisältää konkreettisia harjoituksia ja apulistoja, joiden avulla jaat kotityövastuuta ja kevennät kuormitustasi 🤎 Kokosin yhteen asiat, joihin voit vaikuttaa ajatuksien, keskustelujen ja tekemisen kautta. Löydät siis taatusti sopivia keinoja jokaiseen hetkeen ja tilanteeseen.

Saat
✅ tunne- ja tarvelistat sekä aloitustehtävän, mistä saat helposti toistettavan apukeinon
✅ useita erilaisia lähestymistapoja kotitöiden jakamiseen, mitkä avaan käytännönläheisien esimerkkien kautta
✅ tietoa motivaatiotekijöiden koostumisesta, mikä sinua onnistumaan vastuun jakamisessa ✨

Oppaan löydät ILOisesta verkkoputiikistani.