Inspiroidu: näin karsiminen muutti elämääni

Jotain ennalta arvattavaa, mutta varmasti myös jotain yllättävää on luvassa, kun kerron, kuinka turhan karsiminen on vaikuttanut elämääni. Eri teemojen alle nivottuna asiat liittyvät arjen sujuvuuteen, ostokäyttäytymisen muuttumiseen ja omannäköiseen elämään.

Kuunteletko nämä mieluummin tarinana?  Klikkaa itsesi Täyttä tavaraa -podcastiin tästä.

Arjen sujuvuus

Sanon usein, että karsimalla saat iloa arkeen. Se on oikeasti näin, että

vähemmän tavaraa = vähemmän siivottavaa
vähemmän astioita = vähemmän tiskiä
vähemmän vaatteita = vähemmän pyykkiä
vähemmän leluja = vähemmän raivattavaa.

Iloa arkeen voi lisätä myös niin, että kun  jonkin kotityön tekeminen turhauttaa, ottaa sen asenteen, että mitä minä voin tehdä, että tämä homma olisi mielekkäämpää ja sujuisi helpommin! Meillä tätä on toteutettu mm. tavaroiden paikkojen nimikointina niin, että pienetkin tietävät, mihin tavarat kuuluu.

Toinen tosi iso juttu arjen sujuvoittamisessa on ollut lasten osallistaminen! Kun kaikki lapset on pieniä, jää helposti "päälle" se, että vanhemmat tekee kaikki kotityöt. Oikeasti jo tosi pienet voi ottaa apulaisiksi erilaisiin hommiin ja nykyään meidän 4-vuotias tekee sujuvasti asioita, joita aiemmin pyysin vasta 6-7-vuotiaalta.

Jos et vielä ole tutustunut tykättyyn oppaaseeni "Kuinka saada perhe mukaan kotitöihin", saat sen liittymällä Tavaravalmentajan sisäpiiriin tästä linkistä. Opas on maksuton ja tulee lahjana kaikille uutiskirjeen tilaajille. Se sisältää kootut vinkit puolison, leikki-ikäisen, koululaisen ja teinin mukaan saamiseen sekä rakentavan kommunikoinnin avaimet. Lue tästä, mitä mieltä oppaan jo lukeneet olivat.

Ostokäyttäytyminen

Kun tietää, mitä omistaa ja mistä tavara löytyy, välttyy tuplaostoilta! Myönnän, että aiemmin saattoi käydä niin, että ostin lapselle haalarin ja samankokoinen löytyi myöhemmin varaston uumenista. Tämä on onneksi inhimillistä ja erittäin usein asiakkaidenkin luona törmätään tähän samaan ilmiöön: ei muista omistavansa jotain tai jos on joku mielikuva siitä, että kyllä meillä piti jo olla tällainen, niin sitä ei löydä mistään.

Kun tiedostaa omat kipupisteensä shoppailun suhteen, oppii välttämään tilanteita, joissa turhia heräteostoja syntyy! Minulla tämä tarkoitti sitä, että kun ennen kävin kirppareilla jopa harrastuksenomaisesti, niin nykyään käyn vaikka mieluummin lenkillä ystävän kanssa. Tai ennen oli vaikea vastustaa hyvää tarjousta vaatekaupan alerekissä, mutta nykyään tiedän tarkkaan, minkälainen vaate oikeasti tulee käyttöön ja tarpeeseen enkä koskaan vietä huvikseni aikaa shoppaillen.

Usein sanotaan, että minimalistinen elämä säästää rahaa. Itse en koe säästäneeni sen enempää kuin aiemminkaan, mutta rahankäyttö on muuttunut: ostan nykyään enemmän palveluita ja elämyksiä. (Tosin en myöskään koskaan tituleeraa itseäni minimalistiksi, olen pikemminkin tavaratietoinen.) Ostan säännöllisemmin palveluita, joita käytin aiemminkin ja lisäksi on tullut myös ihan uusia juttuja, joita en aiemmin olisi raaskinut ostaa. Nämä liittyvät sekä omaan hyvinvointiin että ammatillisen osaamisen karttumiseen esim. verkkokursseina.

Kotimaisuuden ja ylipäätään tavaran arvostus on lisääntynyt. Kun ostaa vain tarpeeseen, tulee harkittua ostoksen kestävyyttä, kierrätettävyyttä ja lisäksi kotimaisuus on noussut omana arvonaan. Se, millä tasolla kotimaisuuden ostaminen sitten käytännössä toteutuu, voi olla vielä vaihtelevaa, mutta eikö pääasia ole, että pystyisi nostamaan omaan totuttua tasoaan ja kannustaa muitakin tiedostamaan asian vaikutukset (kuten suomalaisten työllistymisen) ostopäätöksen äärellä?

Tavaran arvostukseen liittyen on halu ostaa sellaisista materiaaleista tehtyjä tavaroita, joita voi tarvittaessa korjata, huoltaa ja tuunata. Näin on ollut aiemminkin, mutta tämä ajatus on turhan karsimisen myötä vain vahvistunut. 

Omannäköinen elämä

Opituista tavoista irti päästäminen ja itselle sopivien löytäminen. Tämä muutos näkyy meillä niin, että aiemmin pidin perinteisen siivouspäivän kerran viikossa ja siihen todella kului puolet päivästä. Perheen kasvaessa tapa on jäänyt ja tilalle on tullut meille sopivampi tyyli: tehdään vähän päivittäin.

Kenties sinulla on joku työhön tai vaikka liikuntaan liittyvä tapa tai rutiini, joka tuntuu puuduttavalta. Miten voisit itse vaikuttaa siihen, että asiasta tulisi mielekkäämpää?

Itsensä tunteminen aiempaa paremmin. Tajusin, että itse tykkään enemmän askartelusta ja tuunaamisesta kuin esim. neulomisesta, jota olin kuitenkin siihen asti aika ajoin harrastanut. Keskityin siis niihin harrastuksiin, jotka tuovat minulle eniten iloa ja virkistystä. Neulomisen suhteen kävi usein niin (koska olen malttamaton), että saatoin neuloa useampana viikkona peräkkäin todella paljon saadakseni nopeasti valmista ja sitten taas tuli pitkä tauko, kun asiasta sai yliannostuksen.

Uskallus toteuttaa unelmia. Kun innostuin karsimisesta ja järjestelystä, ei mennyt kauaakaan, kun jo harkitsin ammattijärjestäjän koulutukseen hakemista. Se tuntui isolta askeleelta ja oli pohdittava, onko tämä todella pitkäaikainen juttu vai jokin hetkellinen innostus. Asiat loksahtivat kuitenkin kohdalleen ja sen jälkeen reitti oli selvä! Nyt voi todeta, että päätös oli oikea ja kannatti uskaltaa.

Innostu ja aloita!

Jos nyt innostuit turhan karsimisesta, mutta et tiedä, mistä aloittaa, lue blogi Kuinka ylittää aloittamisen kynnys - 10 vinkkiä elämäntapamuutokseen.

Voit myös kuunnella samat vinkit podcastina tästä.

Tilaa uutiskirjeeni tästä, niin saat aina tiedon uusista blogeista ja podcasteista. Bonuksena tulet saamaan ilmaisen oppaan "Kuinka saada perhe mukaan kotitöihin".

Toivottavasti innostuit karsimisen hyödyistä!

Sanna Koskinen

Ps. Tervetuloa seuraamaan Tavaravalmentajaa Instagramissa ja Facebookissa!