Visuaalinen häly ja ADHD | Vieraskynä Kati Saurula

Visuaalinen häly ja ADHD | Vieraskynä Kati Saurula


Joskus lapsiperhearki tuntuu kaoottiselta, kun talouden lapsilla on kova palo saada paljon aikaan ja tutkia lakkaamatta maailmaa. Erityisesti lapset, joilla on ADHD-piirteitä, kiinnostuvat kaikesta mahdollisesta ympäristössään ja saavat mitä mielikuvituksellisimpia ideoita. Toisaalta se on pienten keksijöiden supervoima, mutta se voi olla myös hankalaa arjessa, kun tietyt rutiinit on vain hoidettava.


Älä näe häiriötä vaan tuen tarve

Kaikkien tuntema ADHD on suomeksi aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden säätelyn häiriö. "Häiriö" on sanana negatiivinen, mutta jos sen tilalle laitetaan sanat "tuen tarve", ollaankin lähempänä villakoiran ydintä.

"Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden säätelyn tuen tarve" kertoo heti,
että ilmiö liittyykin vahvasti aikuisen toimintaan.


Ilmiössä on kysymys siis aktiivisuuden tason ja tarkkaavaisuuden säätelystä, joissa lapsi tarvitsee aikuisen tukea. Yksi tapa on ohjata lasta tekemisissä, mutta lapsen itsetunnon ja omakuvan kannalta olisi hyvä järjestää asiat niin, että lapsi pääsee onnistumisten äärelle ja yrittämään ilman aikuistakin, jahka on riittävästi harjoitellut.

Aikuinen on silti keskeisessä, vahvistavassa roolissa huomaamalla yritykset, mutta se olisi jo uusi, pitkä tarina. Keskitytään nyt ympäristön muokkaamiseen ADHD-lapsen tueksi.


Ärsykkeiden poissulkeminen ja toiminnanohjaus

ADHD-ihminen ei tyypillisesti pysty sulkemaan ympäristöstä tulvivia ylimääräisiä ärsykkeitä pois, koska hermoston säätelyventtiili päästää kaiken läpi. Kyse ei ole halusta, vaan hermoston ominaisuudesta. Olipa kyse sitten ilmastoinnin äänestä, villasukkien kutinasta tai ohi ajavista polkupyöristä, ärsyke alkaa helposti häiritä ja ohjata toimintaa.

ADHD:n yksi näkyvä pulma on myös toiminnanohjaus: vähemmän kiinnostavat tai haasteelliset asiat vaativat onnistuakseen kovaa ponnistelua. Koska kyse on edelleen tuen tarpeesta, ärsykkeiden poissulkemiseen ja toiminnanohjauksen tueksi tarvitaan aikuista.

Visuaalinen häly tarkoittaa kaikkea sitä nähtyä ärsykettä,
joka saattaisi varastaa huomion tekeillä olevasta hommasta,
erityisesti jos se vaatii ponnistelua.


Kyse ei välttämättä ole laiskuudesta, jos fokus harhautuu kotitehtävistä legopalikoihin tai tiskaamisesta saippuakuplien puhalteluun (ajatelkaa, mitkä värit auringossa ja mikä kiehtova liike!). Jos visuaalinen häly ryöstää helposti huomion, onkin hyvä järjestää ylimääräiset ärsykkeet pois.

Lapsen onnistumista on helpompi tukea, kun muistutuskertojen määrä vähenee ja aikuinen pääsee varmemmin kiittämään yrityksistä. Näin positiivinen kierre saa alkaa.


Näin viet asiat käytäntöön

Miten nämä asiat konkreettisesti tehdään lapsiperhearjessa? Aluksi se tarkoittaa harjoittelua, niin kuin kaikkien uusien taitojen kohdalla. Nimittäin aikuisen harjoittelua. Kun lelut on lajiteltu laatikoihin, niihin kannattaa merkitä, mitä missäkin laatikossa on, kuva ois kiva.


On tutkittu, että ADHD-lapsen hahmottamiseen liittyy ajatus "poissa silmistä, poissa mielestä". Pullapala homehtuu pöytälaatikkoon ja silmälasit patjan alle. Se, että lapsi tietää paikat, ei vielä riitä. Merkitsemällä tavaroiden paikat hillityllä tavalla saattaa säästää omaa työtään, kun tavarat alkavatkin mystisesti löytää omille paikoilleen, olkoonkin, että lapsi on siihen saakkakin tiennyt niiden paikat. Nyt ne vaan tulevat paremmin mieleen.

Vähemmän on enemmän. Mikäli mahdollista,
kannattaa tavaroita kätkeä ovien taakse ja laatikoihin,
jotta ne eivät osu silmiin ja meneillään oleva työläs kotityövelvollisuus unohdu.

Ja minkä verran tavaraa lopulta arjessa tarvitaan? Myös valintatilanne liian monen vaihtoehdon välillä voi neurokirjon lapsella olla joskus ylitsepääsemätön, päätöksen tekemisen vaatiminen voi aiheuttaa yllättävää kiukkua. Jos lapsi saa valita kahdesta piposta (joista kumpikaan ei kutita, eikö niin?), voi lähtö sujua helpommin.

Liian vahvojen aistiärsykkeiden seassa eläminen on melkoisen kaoottista, kuten tästä linkistä voi itse kokeilla. Rakenteet ja järjestys auttavat onnistumisessa, mutta se vaatii harjoittelua. Nimittäin niiltä aikuisilta.

Kati Saurula

Erityisohjaaja, Perpe-keskus

Lue tai kuuntele lisää:

Kati oli vieraana Täyttä tavaraa -podcastin jaksossa #12 Erityisohjaajan vinkit lapsiperheeseen.

Lue vinkkejä siihen, mistä aloittaa karsiminen tästä blogista  tai kuuntele samat vinkit Täyttä tavaraa -podcastista #7 Mistä aloittaa karsiminen?